maanantai 6. toukokuuta 2019

Raatteen portti

Nyt olemme perillä. Pitkä ajomatka takana, monta tuntia, monta kilometriä. Sateen toimme mukanamme myös tänne. Tästä eteenpäin kuvat ovatkin sitten Raatteentien varrelta, tai sen läheisyydestä.


Kylläpäs heijastuu varjo huonosti tekstistä. No, Raatteen portti siinä lukee. Alapuolella tykillä ammuttu reikä rekvisiittana.

Sisältä löytyy lottakanttiini ja talvisotamuseo. Tarvittaessa tämän kautta saa myös järjestettyä majoituksen Portin Majatalosta, joka on parin kilometrin päässä portilta. Raatteen portin nettisivuilta.

 https://www.raatteenportti.fi/portin-majatalo löytyy paljon erilaisia aktiviteettejä niille, jotka miettivät harrastusmahdollisuuksia. Suosittelen katsomaan! Sieltä löytyy vaikka mitä mielenkiintoista.



Raatteen portin kahvila/museorakennus hieman kauempaa. Seuraavaksi erityiskiitos hyvästä palvelusta ja asioiden hoitamisesta. Tapsa varaili hyvissä ajoin ennen reissua meille majoituksen Portin Majatalosta. Ikävä kyllä, myöhemmin ilmeni, että majoitukseen olikin tehty tuplabookkaus, ja jäimme ilman yöpaikkaa. Kuitenkin asia saatiin hoidettua niin, että he järjestivät meille majoituksen mökkiin, joka on aivan Raatteentien varrella. Mökki oli käytössä vain meille kahdelle, ja sinne olisi mahtunut varmastikin toistakymmentä henkilöä. Hinta ei siltikään ollut korkea. Kiitos siis hyvin hoidetusta ongelmanratkaisusta! Kaiken lisäksi meille luvattiin vielä hyvitykseksi kalakeittoa lounaaksi. Aika hienosti hoidettu vai mitä? Myöhemmin blogissa kuva myös mökistä.



Portin piha-alueelta löytyi paljon erilaista rekvisiittaa taisteluihin liittyen ja niiden jäljiltä. Kuvassa taisteluissa käytössä ollut venäläinen panssarivaunu. Suomalaiset saivat täällä sotasaaliiksi 43 hyökkäysvaunua. Tämä oli varmaankin yksi niistä. Näissä taisteluissa saaliiksi saadun materiaalien johdosta, Suomella oli paremmat mahdollisuudet pärjätä puna-armeijaa vastaan.




Sitten hieman huonommassa kunnossa olevaa panssarivaunua. Edellisen kuvan panssarivaunukuskit ovat varmaankin lähteneet aika kiireellä karkuun, kun oli vaunu niin hyvässä kunnossa. Tämän vaunun miehistöllä ei varmaankaan ollut ihan niin hyvä tuuri. Kuvasta ei huomaa mutta vaunun edessä oleva puu on hienosti kasvanut telaketjun ympärille. Ikävä kyllä siitä ei ole kuvaa.




Vaihteeksi kuva tykistä. Suomalaiset saivat Raatteentiellä saaliiksi 29 panssarintorjuntatykkiä ja 71 kenttä- ja panssarintorjuntatykkiä. Tätä materiaalia löytyy aika hyvin tältä alueelta. Tarvii sanoa, että tämän reissun jälkeen tykit ja vaunut eivät ole tuntuneet enää niin erikoisilta muualla. Kaiken lisäksi nämä ovat juuri sitä sotasaaliiksi saatua kalustoa, jota on täällä käytetty.




Suomussalmen muistomerkki talvisodan kovimmista taisteluista. Takana näkyvät kivet symboloivat Talvisodassa Suomussalmella kaatuneita suomalaisia ja neuvostoarmeijan sotilaita. Suurin muistomerkki meidän reissumme aikana. Monumentti on vihitty 13.3.2003 ja se koostuu kivikentästä, jonka keskellä on myöhemmin kuvissa näkyvä keskusmuistomerkki.


Ei näistä kuvista pysty ollenkaan hahmottamaan tätä suurta muistomerkkiä. Tämä alue on siis n. 3 ha suuri, ja sinne on viety n. 17 000 kiveä, jotka muistuttavat sodan uhreista ja kärsimyksistä. Viimeisimpien tietojen mukaan, koko talvisodassa kaatui tai katosi 25 904 suomalaista ja 126 875 neuvosto-venäläistä. Tuon muistomerkin reunalla, kun katsoo tätä kivimäärää,

ymmärtää, että se on kyllä todella paljon. Pelkästään Raatteentien taisteluissa sotilaita menehtyi tai katosi 3728 suomalaista ja neuvosto-venäläistä yhteensä. Hiljaiseksi vetää kyllä.



Tässä talvisodan monumentin keskusmuistomerkki "Avara syli".

Se muodostuu neljästä puukaaresta, joiden yläpuolella roikkuu 105 vaskikelloa, yksi jokaiselle talvisodan päivälle. Tuulessa kilisevät kellot kertovat tarinaa sodan mielettömyydestä ja sankareista, jotka olivat valmiina puolustamaan isänmaataan ylivoimaista vihollista vastaan.


Talvisodassa ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvosto-Venäjää vastaan.


Talvisota on tunnettu vaikeista talviolosuhteista, puna-armeijan valtavista miestappioista, suomalaisten motti-taktiikasta ja "talvisodan hengestä". Termit Sisu ja Molotovin cocktail tulivat tunnetuksi ympäri maailmaa.


Suomen armeija tunsi maaston, osasi liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa ja lumessa. Apuna käytettiin suksia, ahkiota, telttaa, kamiinaa ja tietysti Suomi-konepistoolia. Varusteita ja taktiikkaa oli kehitetty jo 1920- ja 1930-luvuilla.







Siinä viimeiset poseerauskuvat tältä muistomerkiltä. Märkää on ja taivaalta ripottelee, mutta hyvin pärjäsi kollareissa silti. Laatassa lukee että "vaikka ihminen kuolee - niin muisto elää." Tässä ympäristössä se todellakin elää. Kokonaisuudessa aika hiljentävä muistomerkki. Avaa hieman silmiä sille, että paljonko täälläkin on ihmisiä kaatunut. 





Seuraavaksi siirrymmekin sisätiloihin ja pääsemme katsomaan Raatteen portin Talvisotanäyttelyä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti