Nyt päästään siihen Raatteen reissuun, jolla mä tämän mun blogini virallisesti aloitan.
Mun tarvii myöntää, että alunperin tää reissu ei ollut mun idea. Asiasta oli kyllä aikaisemmin keskusteltu, mutta se oli vaan jäänyt keskusteluasteelle.
Tapsa oli päättänyt, että nyt se reissu tehdään, ja oli jo puuhaillut ja selvitellyt asioita ja paikkoja, missä käytäisiin. Hän siis hoiti alkuvalmistelut ja toimi puuhamiehenä. Tapsalta se alkuperäinen ideakin taisi lähteä: aletaan käymään historiallisesti tärkeillä tapahtumapaikoilla. Monet tarinat, joita oli aikaisemmin lukenut tai nähnyt elokuvissa, konkretisoituvat, ja pääsee näkemään, että tässä tämäkin asia on tapahtunut.
Ollaan molemmat kiinnostuneita sotahistoriasta ja päätettiin sitten aloittaa sotahistoriallisesti niinkin tärkeästä paikasta kuin Suomussalmen Raatteentieltä.
Myöhemmin on kuitenkin luvassa myös muutakin historiaa. Kaikkien meidän kohteiden ajatuksena ei ole kuulla laukauksia, vaan myös vaikkapa miekkojen kalsketta.
Mä hommasin ajoja varten kaksipaikkasen tupakansytyttimeen käyvän USB-laturin, jotta saatiin molempien kännykät pidettyä tikissä. Mulla ei siis ollut tarkoituksena somettaa koko ajomatkaa, vaan tehtiin niin, että Tapsan puhelimessa oli Google Mapsissa auki määränpäämme Hyrysalmi, ja mä sit taas apukuljettajana Googlettelin kaikki matkanvarrella olevat kunnat, kaupungit ja vaihtoehtoiset reitit etsiessäni matkalta paikkoja, joissa voitaisiin käydä. Useampi paikka matkalta sit löytyikin, että turhaan en vaivaa nähnyt.
Mä siis olen aikaisemmin julkaissut Raatteen reissua vähän niinkuin "kuvablogina" facebookissa, mut nyt kirjottelen sitten sitä enemmän tekstimuotoon tänne.
Ajatukseni oli, että kertoisin yhden paikan kerrallaan, mut katsotaan, että miten tää tästä kehkeytyy.
Ensimmäinen kuva meidän reissulta. Tapsa nappas, ko kävelin autolle.
Aikaisin torstai aamulla lähdettiin liikkeelle.
Ekana päivänä päätettiin ajaa Hyrysalmelle, josta oli sit vielä 50 km ajomatka seuraavana päivänä Suomussalmelle. Me ajeltiin lähes 12 h, mut tietty matkalla pysäiltiin museoissa ja muistomerkeillä. Suoraan, ko olis ajanut, niin mun navigaattori sanoo alle 8 h, mut olis moni mielenkiintoinen paikka jäänyt näkemättä. Tässä tilanteessa se nopein reitti ei ollut se paras.
Kannettavaa oli muutaman päivän reissuun aika paljon, ko sääennusteet muuttuivat kokoajan. ja lupailivat lähinnä sadetta. Me oltiin päätetty, että ne paikat kolutaan joka tapauksessa, satoi tai paistoi.
Siksi mukana kannossa niin kumisaappaat ja sadeasut kuin myös "kesäasut" ja jopa aurinkolasit.
Mun muistaakseni ihan perille asti satoi kokoajan. Aateltiin sitten, että vietiin samalla vesisade tuliaiseksi Suomussalmelle oikein Porista asti.
Tapsa oli edeltävänä päivänä puunannut auton viimisen päälle siistiksi reissua varten. Sen kamoja ei nyt näissä kuvissa näy, mutta kyllä silläkin sitä kannettavaa oli. Sen verran saatiin himmailtua, et ihan maastopuvussa ei kuitenkaan reissuun lähdetty. Vaikka olishan sekin pienen lisäsäväyksen reissuun tehnyt. Hmm... Ehkä ensikerralla... :D
Viimeinen kimppaselffie ennen, ko lähdettiin ajelemaan.
Hymy herkässä.
Edessä mahtava ja mielenkiintoinen reissu, jota oli kauan odotettu ja suunniteltu.
Näin me sit lähdettiin liikkeelle.
Tässä ollaankin sit jo ajettu pitkä tovi ja aletaan olemaan ensimmäisellä pysähdyspaikalla.
Tapsa oli polttanut meille ajomatkalle aiheeseen sopivaa musiikkia muutaman levyllisen ja niillä me sitten fiilisteltiin, kun matka eteni. Siellä soi musaa Korsuorkesterin Raatteentiestä lähtien ihan Sibeliuksen Finlandiaan asti. Me Tapsan kanssa ollaan vähän semmosia fiilistelijöitä, ni usein ollaan asiat tehty aika pitkälle asti... :D
Jos nyt ihan oikein muistan, niin ei me taidettu edes röökille pysähtyä, ennen ko päästiin Jalasjärvelle. Näin tupakkamiehiltä se on kohtalainen suoritus, ko ei ollut kuitenkaan mikään pakko.
Seuraavassa reissussa mä sit polttelenkin vaan passiivisesti, ko tuli tossa viimekesän loppupuolella lopetettua sekin huono tapa.
Ekasta pysähdyksestä meillä ei kuvia olekkaan, joten jouduin netistä etsimään tämän. Jalasjärven Juustoportilla siis ollaan.Vinkkinä hajamielisille: täältä voit pyytää kopiopaperia ja varastaa veikkauksen kynän, jotta saat pidettyä kirjaa paikoista, joissa on reissun aikana käyty. :P
Jos tätä blogia lukee nyt joku Juustoportin tiukka pikkupäällikkö tai virkaintoinen Rahayhdistyksen työntekijä, joka haluu kynästä hyvityksen, niin tilinumeroa voi laittaa mun sähköpostiin, niin siirrän 1,50 tilille seuraavaksi, kun maksan laskuja :D
Lisäks täällä voi tehdä "ikkunaostoksia" ja kuolata lasin takaa herkullisia juustoja. Vähän tuli nälkä.
Jos olis aikaisemmin älynnyt, niin tonne meijerillehän olisi ollut hienoa päästä tutustumaan ja katsomaan, et miten sitä juustoa oikein tehdään. Voi olla, ettei olisi tullut kuuloonkaan, mut jos uudelleen tehdään joskus sama reissu, tai muuten ajelen Juustoportin ohi ajan kanssa, niin tarvii kyllä soittaa ja tiedustella, et onko se mahdollista.
Oman kokemuksen mukaan monet yritykset suhtautuvat suopeasti tavisvierailijoihin, poislukien Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaat, jotka sattuivat olemaan matkan varrella ja jotka suhtautuivat erittäin nihkeästi ehdottamaani vierailu- ja tutustumiskäyntiin.
Meidän piti käydä myös Kankaanpäässä Pettu-Eerikin hovissa katsomassa Sortokausista vaaran vuosiin -näyttely, jota avovaimoni Suvi suositteli, mutta se olikin kiinni aamupäivän. Siirtyy ehdottomasti toiseen kertaan!
Tää oli nyt tämmönen startti meen Raatteen reissulle. Seuraavaks ollaankin sit Seinäjoella ja päästäänkin sit reissun ensimmäisille teemaan sopiville mestoille :)
